Niemennokka

Eilen oltiin iltaa istumassa hyvien ystävien kanssa Nupurissa. Ensiksi tietysti katsastettiin illan emännän pihapiiri. Eipä ole hän suotta arvostettu viherpeukalo. Niin oli monenlaista kukkaa ja pensasta! Kasvihuoneessa odotti kukantaimia hulppean terassin valmistumista. Sitten pöydän ääressä, maistuvan ruuan ja viinin kera, tuli taas kerran parannettua mailmaa. Siis ne ottivat viiniä, jotka eivät olleet kuskina. Kyllä siinä ilta kului nopeasti ja vaihtui yöksi. Minäkin olin vasta puolen yön jälkeen kotona. Mutta voi, kuinka hyvää tuollainen yhdessä olo tekeekään! Pitäisi vaan useammin päästä kokoontumaan. Nytkin taisi olla kahdeksan kuukautta edellisestä tapaamisesta.

Aamusella odottelin, että ”tärpätin höyryt” haihtuvat, ja sitten suunistin mökille viettämään ansaittuja vapaita. Perheenpää lähetti tekstarina kauppalistan ja perään vielä pyynnön, että toisin tinneriä, jos löydän kaupasta. Minähän fiksuna tyttönä suuntasin Puuiloon. Siellä hyllyssä oli tärpättiä eri kokoisissa pulloissa, mutta myös tinneriä viiden litran kanisterissa. Ihan piti soittaa ja kysyä, että onko tärpätti ja tinneri sama asia. En muuten vieläkään ole varma, onko niissä jokin ero, mutta pullon tärpättiä toin.

Täällä mökillä on ihan kiva ilma. Aurinko paistaa, mutta tietysti saisi olla lämpimäpää. Ihan hyvin kyllä tarkeni lykkiä ruohonleikkuria.

Rakennustyömaalta kuuluu naputus. Siellä on katon teko käynnissä. Sähkötkin on jo uuteen liitymään kytketty. Mutta sähkömies on lomalla ja tulee vasta juhannusviikolla. Sen vuoksi saunan lattian valu jää myös sinne. Mutta onhan siellä kaikkea muuta tekemistä.

Puolentoista viikon päästä alkaa loma!